Musiikin pienen suurvallan sokea piste
Klassisen musiikin saralla Suomessa on havaittavissa selkeä rakenteellinen ongelmakohta: yksi merkittävä tilaajaryhmä, konserttitaloinstituutio, puuttuu käytännössä kokonaan. Aihe on ajankohtainen, koska Turkuun ja Jyväskylään on suunnitteilla uudet talot. Tuloillaan näyttäisi olevan kaksi kongressikeskusta lisää – suomalainen konserttitalon toimintamalli kun on hämmästyttävän yhteneväinen kongressikeskuksen toimintamallin kanssa. Tiloja vuokrataan ulos, joissakin tapauksissa myös kaupunginorkesteri maksaa vuokraa tiloja hallinnoivalle yhtiölle, budjettia konserttien järjestämiseen ei ole. Yhtälö on merkillinen – valmius investoida miljoonia seiniin löytyy, mutta valmiutta investoida sisältöihin ei, vaikka sisältöjen hintalappu on rakennuskustannuksiin verrattuna pieni. Konserttitalon rakentamisen hinta konserttien määrän rajautuessa yhteen tai kahteen iltaan viikossa on kyseenalaisen korkea.
Turun talohankkeen ympärillä käyty keskustelu on toistaiseksi rajoittunut siihen, miten talosta rakennetaan kaupunginorkesterin tarpeita parhaiten palveleva. Puheenvuorot mahdollisen muun konserttitoiminnan tarpeista loistavat poissaolollaan ja se herättää kysymyksen siitä, mitä konserttitalolta oikeastaan odotetaan Suomessa 2020-luvulla? Jos halutaan rakentaa talo musiikille, silloin hankkeen suunnittelun tulisi tukeutua visioon ohjelmistorakenteesta, musiikillinen diversiteetti tärkeimpänä seinien paikkojen määrittäjänä. Oleellisena osana pakettiin kuuluu myös organisaatio, joka ei vain ota vastaan tilavarauksia firmojen cocktail-kutsuista vaan joka ennen muuta kuratoi ja tuottaa talon omia konsertteja ja konserttisarjoja. Aidolla konserttitalolla olisi iso merkitys paitsi musiikkielämän rakenteiden myös tarjonnan monipuolistajana. Se toimisi suunnannäyttäjänä tuleville vastaaville hankkeille Suomessa ja sillä olisi mahdollisuus kehittyä myös kansainvälisesti merkittäväksi toimijaksi. Uudet talot ovat aina suuria investointeja, mutta vasta kun ne ymmärretään viedä loppuun asti sekä sisältöihin että arkkitehtuuriin panostaen, maksavat ne itsensä moninkertaisesti takaisin.
– Joonas
